Tiistai 10.1. - jäsentilastot tuli

 

Tänãän herãsin kello 11 risat. Tänään pakkasta on 10° ja aamulla sato lunta. Lunta varmasti sataa pitkin päivää. Otetaas tähän kun ei oo muuta tekemistä, energiasääkatsaus. Ollaan 950MW miinuksella, Suomessa tuuli on heikentyny. Miinusmerkkinen tuotanto johtuu siitä, et OL3 tehdään syöttövesipumppujen jotain testiä, jonka takia voimala seisoo. Tuulivoiman avulla tuotetaan noin 1700MW, mikä vastaa OL3 laitoksen maksimitehoo. Varkaudessa tuulee 4m/s. Vertailun vuoksi eilen Varkaudessa tuuli 7m/s. 

Suomen lapsiluku nous hiukan. Keskimääräinen lapsiluku on 2 lasta. Lapsiluku tarkottaa eri asiaa kun hedelmällisyysluku. Jos hedelmällisyysluku ois 2 tai yli, se tarkottas, et Suomen väestö ois melkeinpä kasvussa ilman maahanmuuttoo. Lapsiluku taas merkkaa, montako lasta useimmat perheet haluaa. Laskua lapsilukuun on tullu 2010 luvulla, jolloin lapsiluku laski ilmasto, koulutus ja elämãntapasyistä. 

Join päivällä Megistä ja söin Special Kebab. Ootin mummia ja ukkiaa. Kun ne tuli, mummin kanssa lähettiin auttamaan ukrainalaisia. Ajettiin Mestarintielle, jossa avustuspiste oli. Mä otin myös kuvia ja sitten jätettiin tavarat lastauslaiturille. Avustustyöntekijät ihasteli erityisesti mun luistimia. Sitten tuli yks ukrainalainen auto, toinen auto oli myös parkissa. Autosta nous nainen ja kans tyttöö. Menin autoo, mutta katoin niitä ja kai vilkutin. Yks tytöistä vilkutti mulle takas. Niillä oli kassit, ne kai tuli hakemaan tavaraa.

Ois tehny mieli avata ikkuna ja sanoo, slava ukraini. Meni myös yks ukrainalainen kävellen. Sillä oli lampun varjostin ja joku kassi. Sitten mentiin ajamaan pieni lenkki ja sitten menin kotiin ja luettiin pääsykoekirjaa. Sitten rupesin pelaamaan Citiesiä ja kuuntelee musaa. 

Sitten muistin, vois taas tarkistaa ort.fi/uutishuone onko tilastot viime vuodelta tullu. Ennustankin, et kirkon jäsenmäärässä ei kerkii näkyä vielä ukrainalaisten ja sitä kautta lisääntyneen ortodoksisen maahanmuuton määrä, koska Ukrainan sodan alkamisesta on aikaa alle vuosi ja suurin osa ei oo ehtiny vielä saada kotikuntaoikeutta. 

Niin siinä kävi, väkimäärä oli miinusmerkkinen, tällä kertaa jopa kuolleisuuden ylittäny tekijä on kirkosta eroaminen. Eronneita oli 1178, 429 vähemmän kuin liittyneitä joita niitäkin oli ennätysmäärä, 749. Etenkin suurissa kaupungeissa kirjattiin paljon eroakirkosta.fi ja paikallishallinnonllisissa yksiköissä vierailleita. Eroaminen on valitettavasti helpompaa kuin liittyminen, koska yleensä kirkkoon liittyvän pitää saada katekumeeniopetusta ja seurakunnat on laajoja. Lisää siitä myöhemmin.

Eronneita oli ainakin 2020 ja 10 lukujen tilastoja enemmän. Koulutuksen aiheuttama sekularisaatio näkyy siis nyt jopa ortodoksikirkossakin. Ortodoksinen kirkko kommentoi ennätyslukemia näin, "Haluttomuus sitoutua kirkollisiin instituutioihin on ilmiö, joka haastaa selvästi yhä enemmän myös meitä. Luvut osoittavat kiistattomasti, että jossain on myös epäonnistuttu. On silti tärkeää tiedostaa, että kirkosta eroaminenkaan ei välttämättä aina kerro ortodoksisuudesta luopumisesta. Myöskään kaikki ortodoksisuudesta kiinnostuneet eivät enää välttämättä koe tarvitsevansa virallisesti määriteltyä kirkon jäsenyyttä ollakseen ortodokseja. Tässä on meille kirkkona paljon pohdittavaa, sanoo arkkipiispa Leo."

Noin parisataa ihmistä on tehny päätöksen kirkosta eroamisesta viime minuuteilla varmasti eroakirkosta.fi palvelun kautta. Arkkipiispalla on niillekin viesti, 

Elinkustannukset ovat nousseet tämän vuoden aikana jyrkästi ja joillekin ratkaisu erota kirkosta on saattanut olla hyvinkin kipeä. Taloudellisen ahdingon vuoksi kirkosta vuoden lopussa eronneille arkkipiispalla on selkeä viesti:

– Ottakaa rohkeasti yhteyttä omaan seurakuntaanne ja kertokaa ilman moitteiden pelkoa, että haluatte palata kirkon jäseniksi. Lisäksi haluan muistuttaa seurakuntien diakoniatyöstä – avun tarpeessa olevia tuetaan mahdollisuuksien mukaan kaikissa seurakunnissa.

Epäilen, et suurimpaan osaan eroamisista kirkko voi varsin heikosti vaikuttaa. Suurin osa eronneista tapahtuu suurissa yliopistokaupungissa, ja tarkan markan aika on vaan lisänny eroamista. 

Jos raha ei riitä ruokaan tai lääkkeisiin, voi totta tosiaan hakee sen EU kassin tai ottaakin yhteyttä siihen diakoniatyöohjaajaan. Tai sitten rahan voi käyttää mihin haluaa. Yleensä nuoremmat tarkan markan ihmiset on nuoria ja (jos ei eläkeläisiä oteta lukuun) niillä on uudet, muuttuneet arvot, joihin yhä vähemmän uskonto kuuluu.

Se on totta, et kahen prosentin kirkollisvero alkaa olla monella kipukynnys, jos palveluja ei tuu käytettyy. Suomalaiset on myös niin vaatimattomia, ettei seurakunnan diakoniatyöntekijää kovin häiritä. Mieluummin erotaan kirkosta, ei haluta olla haitaks. 

Mitä tääl tapahtuu?! Tänään 50 näyttökertaa, kiitos.