Sunnuntai 4.9. - kielipolitiikkaa

 

Tänään heräsin kello 12, vaikka laitoin tabletista herätyksen kello 11. Luin sitten lehet ja lehissä oli juttuja. Warkauden Lehessä puhuttiin, et Linjurinkatu 9:n legendaarinen "pistetalo", jonka ympäristössä ukkikin on lapsuutensa viettäny puretaan. Tilalle rakennetaan mahollisesti senioritalo. No, toivottavasti rakentuu niin korkee ja paljon huoneistoja, et koko keskustaa ei tarvii täyttää senioritaloilla. Keskustassa tosin on tyhjiä tontteja. Jos muuta ei keksitä, eikä ukrainalaisia tule, rakennetaan tonteille seniori, palvelu tai vanhustentalo.

Senioritaloissa ei oo mitään pahaa, mut toivon, et meillä nuorillakin on oikeus olla palvelujen äärellä, vaikka ne onkin hienoja ja tarpeellisia. Rakennetaan siis tasaisesti senori, palvelu ja vanhustentaloja eri kaupunginosiin. Esim Päiviönsaaren, keskustan, Joutenlahden ja Käärmeniemen tyhjille tonteille mahtuis monta. Näin kaupunginosista tulis viihtyisiä ja tyhjät tontit, missä nyt kasvaa villinä erilaisia kasveja, vähenis. Luulin, et muun muassa Varkaus ja ortodoksinen kirkko ois voittajia Ukrainan sodasta pakenevissa pakolaisissa, mut ei. 

No, kyllä se uus maailmanjärjestys vielä jossain vaiheessa tulee. Epäilen, se ei tapahu rauhanomaisesti, vaan ihmiset sotii.

Vapepa järjestää harjotuksen, joka on yleisölle avoin Puurtilan seurakuntakodilla 7.9. kello 10-13. Warkauden Lehti taas laukee sähkön hinnoille, kuusi hyvää säästövinkkiä. 

Niin budjettiriihessä päätettiin myös yhestä lisäviikkotunnista ruotsia perusopetukseen. Syynä on pelko "suomalaisten kielivarannon kaventumisesta". Mun mielestä yks lisäviikkotunti ruotsia peruskouluihin tarkottaa melkein automaattisesti yhtä lorvailutuntia, koska keskittyminen ruotsin tunnilla on tyyliä puhelimella olo ja kellon kattominen, koska välkkä alkaa . Ois hyvä, jos kielissä sais valita. Jotenkin ymmärrän huolen "kielivarannon kaventumisesta", mut samaan aikaan lisäisin kaikkialla maailmassa enkun opetusta. 

Venäläisistä vaan 5% osaa enkkua, mut se on semmonen maa, et turismi palautuu tuskin samalle tasolle kuin ennen Ukrainan sotaa. Kiinakin kohta rupee kehittymään ja se on semmonen maa, missä on ihmisoikeusloukkauksia. Saksa, espanja, portugali ja ranska, ne on hyödyllisiä kieliä. En väitä, et kielten opiskelussa on jotain pahaa. 

Vika on myös korkeakoulujen pisteytyksessä. Ne kannustaa liikaa matemaattisten aineiden opiskeluun ja kielten opiskelu siirtyy, koska matikasta saa pisteitä. Myös matikka kasvattaa ongelmanratkaisutaitoja, kielet ei niitä juurikaan kasvata. Kumpiko siis on tärkeempää,  monien kielten osaaminen vai ongelmanratkaisu? Riippuu alasta. No, Afrikan köyhissä valtioissa elämä on niin korruptiotunutta, etten sinne halua. Kielipolitiikassa pitäs ottaa huomioon myös ihmisoikeustilanne ja se, mitä kielii halutaan oppii. Jos kielten opiskelu on pakkopullaa, sillä ei saavuteta mitään. 

Kannattaa myös muistaa kaupankäynti. Usein senkin voi hoitaa englanniks. Musta kuitenkin ois helpompaa, jos ois yks kieli, jota kaikki osaa. Ja tulkkauspalvelut on olemassa. 

Kuopion yliopistossa on ollu opetusta jo 50v.