Operatiiviset tunnukset
Ambulanssien ja pelastusajoneuvojen operatiiviset tunnukset
Nämä tunnukset opettelin, kun rupesin kuvaamaan näitä ajoneuvoja. Elikkäs aloitetaan pelastusajoneuvoista; Ennen vuotta 2012 ajoneuvojen tunnukset olivat kuntakohtaisia, eivätkä ne sisältäneet viraomaistunnusta (lisää siitä myöhemmin). Esimerkiksi V11 (Varkaus 11) tarkoitti Varkauden paloasemalla, nykyinen Pohjois-Savon pelastuslaitos asema 40 päivystävää ensimmäistä sammutusautoa. Pelastuslaitokset: Ahvenanmaa edelleen kuntakohtaiset tunnukset, Helsinki HE, Varsinais-Suomi kuntakohtaiset (lukuunottamatta lansseja ja joitakin pelastusajoneuvoja. Edit 2021 vaihtumassa lähiaikoina, kunhan kaikki asemat on päätetty. Esim RVST11 -> RVS101), Itä-Uusimaa IU, Keski-Uusimaa KU, Länsi-Uusimaa LU, Kanta-Häme KH, Päijät-Häme PH, Kymenlaakso KY, Etelä-Karjala EK, Etelä-Savo ES, Keski-Suomi KS, Pirkanmaa PI, Satakunta SA, Etelä-Pohjanmaa EP, Pohjanmaa RP, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari KP, Pohjois-Savo PS, Pohjois-Karjala PK, Jokilaaksot JO, Kainuu KA, Oulu-Koillismaa OK, Lappi LA.
Suunnitelmissa on, että Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueen pelastuslaitokset yhdistyisivät vuoden 2019 alussa, eli melko pian. Suunnitelmassa on ainakin Pohjois-Pohjanmaan alueen pelastuslaitosten yhistyminen vuonna 2023.
Muutamia yleisempiä tunnuksia: R = rescue E = EMS P = police. 0 = johtokeskusyksikkö, 1 = sammutus- ja pelastusyksikkö, 2 = säiliösammutusyksikkö, 3 = säiliöauto, 4 = vaahtoyksikkö, 45 = jauheyksikkö, 5 = raivausyksikkö, 55 = pelastussukellusyksikkö 58 = kemikaalitorjuntayksikkö, 6 = tikasyksikkö, 7 = miehistöauto, 8 = vene tai alus, 9 = muu, 93-94 = vaihtolavayksikkö, 95 = eläintepelastusyksikkö, 96 = jälkivahikojentorjuntayksikkö, lyhentyy JVT-auto, 97 = letkuauto, 98-99 = muu, yleensä kuljetus- tai maastoajoneuvo.
Johtoautojen tunnukset
P2x
Päivystävä päällikkö
P3x, P4x (P4X, vuoden 2021 uudistuneissa tunnuksissa vararesurssi)
Päivystävä palomestari
Päivystävän päällystön edessä käytetään lyhennettä P (päivystävä). Tunnus kirjoitetaankin joskus muotoon RPSP33. Tässä käytin esimerkkinä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Varkauden alueen päivystävää palomestaria RPSP33. Myös tavallisissa paloautoissa kuten pelastusyksiköissä on yksi esimies joka toimii ko. yksikön johtajana. Tästä esimerkkinä RPSP401. Johtajat (johtoautot) lisää yleensä vasteen suuruutta niinpä esim Rakennuspalo, pieni ei kerro koko totuutta sinne voi olla hälytettynä (ensihälytyksenä) vaikka hööki, tankki ja hoitotason lanssi (yleensä liikenneonnettomuuden hälytysvaste) muttei johtoyksikköä. Usein, kun aseman (tai höökin) vahvuus on 1+3 ‐ 1+4, se tarkottaa
et vahvuudessa on yks esimies ja 3-4 pelastajaa. Johtoautojen vahvuudet on niin, et esim 1+0+0, eli aina johtajia lisätään. Varkaudessa vakinaisen aseman välitön valmius on 1+4. Yksikön RPS401 esimies P401 toimii pelastuksen johtajana siihen asti, kun P33 tulee.
Vuonna 2021 Sisäministeriö anto uudet suositukset pelastusajoneuvojen operatiivisiin tunnuksiin ja Virve viestintään.
Seuraavana ambulanssit:
Ambulanssitunnukset kostuvat kahdesta tai neljästä numerosta. Ensimmäinen numero tarkoittaa kenttäjohtoaluetta, ammattikielessä puhutaan yleensä alueesta. Sairaanhoitopiireillä/sote-alueilla voi olla 1-9 kenttäjohtoaluettta, kaikilla näistä ei tarvitse olla kenttäjohtajaa. Lisää kenttäjohtajasta myöhemmin. Kenttäjohtoalue tarkoittaa, millä alueella ko. yksikkö toimii. Kenttäjohtoalue ei ole kiveen kirjoitettu, ensihoitoyksiköt voivat mennä toiselle alueelle auttamaan toista yksikköä, tai paikkaamaan ambulanssityhjiötä. Toinen numero tarkoittaa tasoa, lisää siitä myöhemmin. Kolmas numero taas tarkoittaa järjestyslukua, valinnaisesti kolmas numero voi olla yksikön asemapaikka ja neljäs taas järjestysluku. Nyt siitä kenttäjohtajasta: Kenttäjohtaja johtaa kentällä tapahtuvaa hoitoa. Yleensä kenttäjohtaja hälytetään vaativiin hoitotilanteisiin ja suuronnettomuuksiin, vaikka ensihoitolääkäri olisikin jo hälytetty. Kenttäjohtaja voi myös valvoa yleisötapahtumia. Tästä esimerkkinä toimii Puolustusvoimien paraati. Myös ensihoitolääkäri, eli niin sanottu lauri 3 voi johtaa onnettomuuspaikalla tapahtuvaa hoitoo.
Esimerkkinä Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Siellä ensihoidon kenttäjohtaja EHE11 lauri 4 toimii varayksikkönä, kun EHE10 on keikalla. Joskus lähetetään pelkkä lääkäriyksikkö, koska kenttäjohtaja on "vaan" vaativan hoitotason yksikkö ja lääkärillä on enemmän valtuuksia ja usein myös lääkkeitä.
Tasot (toinen numero kolmikirjaimisen tunnuksen jälkeen): 0 = lääkäriyksikkö, 1 = kenttäjohtaja, 2 = hoitotason yksikkö, 3 = perustason yksikkö, 4 = hoitotason siirtoyksikkö, 5 = perustason siirtoyksikkö, 6 = ensivaste, yhden ensihoitajan yksikkö, 7 = ensivaste/monipotilasyksikkö, 8 = erityistilanne/monipotilasyksikkö.
Joissain tilanteissa ensihoitoyksikön lisäksi/tilalle voi tullakin paloauto. Syy on yksinkertainen, paloauton tulo ambulanssin lisänä tarkoittaa että tehtävälle tarvitaan lisäkäsiä. Esimerkkinä elvytykset. Hämmästyä ei myöskään tarvitse jos sydänkohtaushälytykselle tulee paloauto tai muu viranomainen. Kyse on niin sanotusta ensivastetoiminnasta. Aina potilaan luo pyritään hälyttämään hänet nopeiten saavuttava yksikkö. Joissain tapauksissa tämä voi olla se palo - tai poliisiauto. Ambulanssi kuitenkin hälytetään aina, jos se on vapaana. Varkaudessa on mun tietojen mukaan välittömässä valmiudessa kaks hoitotason lanssia ja lisäks varayksikkö EPS431 (hälytetään tarvittaessa).
Kommentit
Lähetä kommentti